Opinnäytetyön rakenne

Miten aloitat kirjoittamisen, kun tavoitteenasi on kirjoittaa opinnäytetyö tai pro gradu? Voit säästää itseltäsi paljon päänvaivaa sillä, että heti haluksi ennen kuin alat kirjoittamaan, kirjoitat jokaisen tekstin rakenteen pääosan tai otsikon ylös Microsoft Word:iin. Tämä yksinkertainen harjoitus auttaa sinua saamaan kaikki ajatuksesi heti alusta lähtien paperille ja tämän lisäksi tämä toimii ohjeena sille mitä sinun täytyy kirjoittaa myöhemmin opinnäytetyössäsi.

Opinnäytetyön rakenne

Jokainen eri koulutusohjelma vaatii opinnäytetyöltä hieman eri rakenteellisia asioita. Tästä syystä on aina hyvä idea tarkastaa koulusi vaatimukset pro gradulle. Kuitenkin loppujenlopuksi kaikkien opinnäytetöiden lopullinen rakenne on hyvin samankaltainen toisten opinnäytetöiden kanssa.

Kansisivu

Kansisivu on opinnäytetyösi etusivu ja tästä syystä opinnäytetyösi lukija saavuttaa ensivaikutelman työhösi juuri tämän sivun aikana. Kansisivu sisältää otsikon (ja alaotsikon) ja mahdollisesti kuva illustraation mikä sopii opinnäytetyössäsi käsiteltävään asiaan. Voit myös kirjoittaa tälle sivulle nimesi, opiskeluohjelmasi ja opiskelijanumerosi.

Informaatiosivu

Informaatiosivu antaa paljon enemmän informaatiota kuin mitä lukija pystyy löytämään kansisivulta. Tällä sivulla kirjoita ylös uudestaan otsikko (ja alaotsikko), tiedot sinun työsi valvojista, tiedot itsestäsi (nimi, opiskelijanumero ja sähköpostiosoitteesi) ja myöskin tiedot koulutusohjelmastasi. Viimeistele tämä sivu kirjoittamalla päivämäärä milloin pro gradu on lähetetty eteenpäin tarkastettavaksi.

Esipuhe

Esipuhe on sinun persoonallinen viesti lukijalle pro gradussa. Tällä haluat antaa lukijalle persoonallisen taustan miksi kirjoitat pro graduasi.

Lisäksi, esipuhetta käytetään myös niiden henkilöiden kiittämiseen jotka ovat olleeet osallisia pro gradusi teossa.

Kiitospuhe

Kuten esipuhe, kiitospuhe sivulla voidaan opinnäytetyössä eritoten kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet sinua opinnäytetyösi kirjoittamisprosessia. Päällisin puolin, kiitopuhe-osio vaikuttaa hyvin helposti samalta kuin esipuhe-osio, mutta erona näiden välillä on se, että kiitospuheessa ei ole mitään muuta informaatiota sinusta kuten henkilökohtaista taustaa omasta opinnäytetyösi teosta.

Meidän neuvomme sinulle on ainoastaan käyttää esipuhetta ja lisätä omia sanojasi siihen kiittäen niitä, jotka ovat olleet mukana opinnäytetyön kirjoittamisprosessissa. Ainoastaan silloin, kun haluat käyttää paljon tilaa kiittääksesi todella montaa ihmistä erikseen, tällöin on suositeltavaa pitää kiitospuhe osiota opinnäytetyössäsi.

Abstrakti (Tiivistelmä)

Yksi abstraktin päätehtävistä on helpottaa lukijaa hahmottamaan mitä sisältöä opinnäytetyösi pitää sisällään. Tämän sisällön pitäisi olla niin mielenkiintoista lukijan kannalta, että hän kiinnostuu lukemaan yksityiskohtaisemmin opinnäytetyötä eteenpäin. Tiivistetysti, abstraktisi tulisi vastata näihin neljään kysymykseen:

  1. Mikä on opinnäytetyösi ongelma?
  2. Mitä on tehty ongelman ratkaisemiseksi?
  3. Mitä opinnäytetyössä löydettiin?
  4. Mitä opinnäytetyön löydöt tarkoittavat?

Sisällysluettelo

Sisällysluettelossa, listaa kaikki kappaleesi ja niiden sivunumerot. Sisällysluettelo varmistaa sen, että lukijalla on yleisnäkymä opinnäytetyöllesi ja hän kykenee löytämään sivunumeroiden perusteella sisällön nopeasti ja helposti. Laita jokainen osa opinnäytetyöstäsi sisällysluetteloon, myös liitteluettelo sivu. Voit myös yksinkertaisesti generoida Microsofti Word:issä sisällysluettelon muutaman napinpainalluksella.

Luettelo kaikista graafeista ja kaavioista

Kaikki graafit ja kaaviot joita käytät opinnäytetyössä pitää olla eritely ja listattu erikseen omassa luettelossaan. Kun käytät ”aseta Kuvateksti…” vaihtoehtoa Word:illä, voit automaattisesti generoida tämän lista.

Lyhenneluettelo

Lyhenneluettelon päällimmäinen tarkoitus on selittää kaikki opinnäytetyössäsi käyttämäsi lyhenteet lukijalle. Aakkosjärjestelemällä tämän listan, lukija voi helposti jälkeen päin tarkastaa mitä tarkoitat milläkin lyhenteellä lukiessasi opinnäytetyötäsi. Rakenteen osalta, on oma päätöksesi sijoitatko lyhenneluettelon opinnäytetyösi alkuun vai loppuun, lähdeluettelon jälkeen.

Sanasto

Sanasto on lista joka termistä mitä on käytetty opinnäytetyössäsi joka vaatii selittämistä lukijalle, joka ei välttämättä ole täysin tietoinen jokaisesta termistä mitä käytät pro gradussasi. Sanastossa, listaat jokaisen termin aakkosjärjestyksessä ja joka termin viereen tarvitaan lyhytkuvaus mitä termi tarkoittaa.

Johdanto (introduction)

Johdanto on esittely osio tekstissäsi. Johdanto on ensimmäinen suuri osa opinnäytetyösi runkoa. Johdannossa esittelet opinnäytetyösi aiheen ja ongelmankuvauksen, myöskin johdannossa haluat kertoa miten kokosit opinnäytetyösi materiaalin. Vahva ja selkeä kuvaus varmistaa sen, että voitat lukijanmielenkiinnon heti alusta lähtien, jotta hän jaksaa lukea opinnäytetyösi loppuun asti. Voit jopa käyttää meidän ohjeitamme miten kirjoitat kokoelman opinnäytetyösi sisällöstö siten, että lukijasi pystyvät lukemaan tekstisi kevyemmin läpi.

Teoreettinen viitekehys

Teoreettinen viitekehys on teoreettinen runko opinnäytetyöllesi. Tässä osassa opinnäytetyötäsi yrität kuvailla kaikki opinnäytetyösi kysymykset (eli kysymykset, jotka helpottavat sinua nimeämään joka muuttujan opinnäytetyössäsi). Pystyt lähes aina vastaamaan näihin kuvauksellisiinkysymyksiin, tekemällä syvällisen taustatutkimuksen akateemisista töistä, jotka käsittelevät samoja asioita. Tätä kutsutaan kirjallisuusselvitykseksi. Käytä eri kappaletta käsitellessäsi uutta opinnäytetyösi kysymystä.

Jos teet empiiristä tutkimusta ja olet juuri määrittänyt hypoteesin tai olet sitä määrittämässä, voit käyttää teoreettista viitekehystä väittämäsi kiistämiseen tai tukemiseen. Voit myös käyttää teoreettista viitekehystä hypoteesisi muotoiluun. Myöhemmin opinnäytetyössäsi, suorittaessasi qualitatiivista- tai numeraalistatutkimusta testaat näillä metodeilla hypoteesiasi.

Tutkimussuunnitelma

Tässä osassa, kuvailet tutkimussuunnitelmasi mikä on osa opinnäytetyösi kokonaissuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelmassa selität missä, miten, milloin ja kenen kanssa sinä aiot toteuttaa opinnäytetyösi. Kysymys ”miten” vaikuttaa sinun tutkimustapaan. Eli aiotko toteuttaa tutkimuksen käyttämällä kyselyä tai vaikkapa koettta? Toinen termi ”miten”-kysymykselle on ”tutkimustapa”.

Tutkimustulokset

Tutkimusasetelma on osa jossa tarkoituksesi on itseasiassa jatkaa tutkimussuunnitelmaasi pidemmälle, minkä kuvailit edellisessä kappaleessa. Siksi tässä osassa sinun täytyy käyttää tiettyjä tapoja. Ensimmäiseksi kuvailet miten tutkimuksesi meni ja tämän jälkeen analysoit tuloksesi.

Johtopäätös ja keskustelu (Conclusion)

Johtopäätöksessä tuotat opinnäytetyösi päätöksen, joka on vastaus opinnäytetyösi ongelmankuvaukseen. Yleensä, johtopäätökset kyetään tulkitsemaan monella tavalla. Tästä syystä tätä kappaletta kutsutaan myös nimellä ”johtopäätös ja keskustelu”.
Keskusteluosiossa tavoitteenasi on selventää eri tulkintoja johtopäätökselle.

Voit myös käyttää tätä osaa antamalla suosituksia lisätutkimusaiheiden jatkotutkimiseen.

Suositukset / Ohjesuunnitelma

Suositukset jatkotutkimiseen ovat aina kuvailtu pro gradusi keskusteluosiossa. Kuitenkin, monet opiskelijat jotka ovat suorittamassa heidän viimeistä työharjoitteluaan jossain yrityksessä joutuvat kirjoittamaan ohjesuunnitelman.

Ohjesuunnitelmassa, he tekevät suosituksen yritykselle joka linjautuu heidän pro gradussa tehdyn johtopäätöksen kanssa.

Jälkipuhe / Arvionti / Pohdinta

Kuten esipuheessa, jälkipuhetta yleensä käytetään eri ihmisten kiittämiseen. Tästä syystä, jos olet jo kirjoittanut tekstiisi esipuheen niin jälkipuheen kirjoittaminen on opinnäytetyössäsi yleensä turhaa. Toinen tarkoitus jälkipuheelle on pohdinta. Tästä syystä jälkipuhetta usein viitataan myös arviointina tai pohdintana.

Jos olet kirjoittanut opinnäytetyösi toisen ihmisen kanssa, sinä voit käyttää jälkipuhetta kuvaillaksesi kuinka teidän yhteistyö on mennyt opinnäytetyösi osalta ja mitä opitte toisiltanne. Monia opiskelijoita vaaditaan usein myös kirjoittamaan jälkiraportti. Jälkiraportti on kuitenkin usein eroteltu opinnäytetyöstä ja sen kirjoittaminen vaaditaan erillisenä opinnäytetyösi lisäksi.

Viittauslista

Viittauslistassa listaat jokaisen ”referenssin” eli viitteen jota olet käyttänyt opinnäytetyössäsi. Oppilaitoksesi yleensä määrittää mikä viittaustyyliä sinun täytyy käyttää opinnäytetyössäsi todistaaksesi viitteet. Yleisimpiä viittaustyylejä on APA referointityyli.

Olemme myös rakentaneet ilmaisen APA Generaattorin APA tyylille, jotta voit helposti muodostaa lähteesi opinnäytetyöhösi. Kun opiskelet tiettyjä opinto-ohjelmia kuten esimerkiksi lakia, sinun yleensä aina täytyy käyttää vaadittua tyylilajia esimerkiksi: OSCOLA:a.

Liitteet

Pro gradusi itsessään sisältää ainoastaan ydinongelmia. Monet dokumenteista mitä olet käyttänyt, mutta joiden ei itseasiassa täydy olla kandidaatintyössäsi löytyvät liitteet-osiosta. Jos dokumenttisi liittyvät millään tavalla pro graduusi, sinun täytyy lisätä ne liitteet-osioon. Tämän tarkoitus johtuu siitä, että toiset lukijat kykenevät jälkeenpäin tarkistamaan koko tutkimuksesi ja vahvistamaan mihin tutkimuksesi perustuu.

Yleisiä asioita jotka normaalisti listataan liitteet-osioon ovat muunmuassa: kyselyn kysymykset, grafiikat ja analyysit.

Rakenteen esimerkki, kuvattuna yläpuolella on hyvin käytännöllinen laatiessasi pro graduasi, mutta pidä mielessä, että osittain voit poiketa rakenne esimerkistä. Jos haluat nähdä miten toiset opiskelijat ovat kirjoittaneet omat pro gradunsa täältä näet esimerkkejä näistä töistä.

Oliko tämä artikkeli sinusta hyödyllinen?