Tutkimusasetelma: välittävät muuttujat

Välittävä muuttuja on kiinteä osa syy-seuraussuhdetta. Sen avulla on helpompi ymmärtää miten riippumaton muuttuja vaikuttaa riippuvaan muuttujaan ja mikä hallitsee tätä suhdetta.

Välittävät muuttujat tutkimusasetelmassa

Tämä on jatkoa artikkelille, jossa kerrotaan mitä riippumattomat ja riippuvat muuttujat ovat ja mitä tutkimusasetelman tulisi pitää sisällään. Käytimme artikkelissa esimerkkinä tarinaa Matista, opiskelijasta, joka käytti useita tunteja opiskeluun (riippumaton muuttuja) saadakseen korkeamman arvosanan kokeestaan (riippuva muuttuja). Nyt laajennamme tätä alkuperäistä asetelmaa lisäämällä siihen välittävän muuttujan.

Välittävä muuttuja tulee riippumattoman ja riippuvan muuttujan väliin syy-seuraussuhteessa, ja sen avulla tuo suhde voidaan selittää paremmin. Mikäli käsitteet riippumaton muuttuja ja riippuva muuttuja eivät ole sinulle ennestään tuttuja, voit lukea niistä lisää yllä mainitusta tutkimusasetelmaa käsittelevästä artikkelista.

Välittäviä muuttujia voi olla todella vaikea tulkita, ja on syytä olla varovainen niistä johtopäätöksiä tehdessä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että välittävät muuttujat perustuvat tilastolliseen analyysiin.

Aiheeseen liittyvää monimutkaisuutta on mahdotonta käsitellä tämän artikkelin puitteissa, joten emme mene siinä yksityiskohtiin. Sen sijaan keskitymme auttamaan sinua ymmärtämään perusteet siitä, mikä on välittävä muuttuja ja milloin sen huomioimista saatetaan tarvita.

Palataksemme esimerkkiin Matista ja hänen valmistautumisesta kokeeseen, tältä tutkimusasetelma näyttäisi, jos välittävä muuttuja olisi mukana:

Esimerkki tutkimusasetelmasta välittävän muuttujan kanssa

Esimerkki tutkimusasetelmasta välittävän muuttujan kanssa

Tässä esimerkissä riippumattoman muuttujan (“opiskeluun käytetyt tunnit”) ja riippuvan muuttujan (“koetulos”) välinen suhde on keskiössä. Kuten on todettu aiemmin, syy-seuraussuhde on: mitä enemmän Matti opiskelee, sitä paremmin hän menestyy kokeessa.

Siitä huolimatta olemme nyt lisänneet mukaan välittävän muuttujan “suoritettujen harjoitusongelmien määrä.” Niin kuin voit nähdä yllä olevasta kuvasta, välittävä muuttuja tulee riippumattoman ja riippuvan muuttujan väliin.

Mitä useampia tunteja Matti opiskelee, sitä enemmän harjoitusongelmia hän suorittaa; ja mitä enemmän harjoitusongelmia hän suorittaa; sitä paremman tuloksen hän saa kokeessa. Lisäämällä välittävän muuttujan “suoritettujen harjoitusongelmien määrä” vahvistamme syy-seuraussuhdetta kahden päämuuttujan välillä.

IOn kuitenkin tärkeää olla sekoittamatta välittävää muuttujaa moderaattorimuuttujaan. Erojen havainnollistamiseksi yritä ajatella “ÄO”:tä moderaattorina, jonka toimme tutkimusasetelmaan moderaattorimuuttujia käsittelevässä artikkelissa. Moderaattori “ÄO” ei ole välittävä muuttuja, sillä Matin opiskeluun käyttämät tunnit eivät vaikuta hänen ÄO:n. Hänen ÄO ei nouse huolimatta siitä, kuinka monta tuntia Matti opiskelee.

Jos haluaisit oppia enemmän välittävistä muuttujista, sinun kannattaa tutustua Paul E. Josen kirjoittamaan artikkelisarjaan.

Tutkimusasetelman laajentaminen pidemmälle

Välittävien muuttujien lisäksi kahteen muun tyyppiseen muuttujaan kannattaa kiinnittää huomiota:

Näissä artikkeleissa jatkamme esimerkkiä Matista ja hänen pyrkimyksestään täydelliseen koetulokseen.

Oliko tämä artikkeli sinusta hyödyllinen?

Ei kommentteja

Kommentoi nyt