Miten kirjallisuuskatsaus tehdään

Kirjoittaessasi opinnäytetyötäsi sinulta vaaditaan epäilemättä kirjallisuuskatsauksen tekeminen. Mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Miten sinun tulisi rakentaa tämä katsaus alun pitäen ja miten sinun tulisi sisällyttää löytämäsi tieto omaan työhösi?

Mikä on kirjallisuuskatsaus?

Kirjallisuuskatsaus on metodi, jonka avulla kerätään yhteen olemassa olevaa tietoa tietystä aiheesta tai ongelmasta. Tämä tieto voi olla peräisin erilaisista lähteistä, kuten tieteellisistä artikkeleista, kirjoista, lehdistä, pro graduista tai arkistomateriaaleista.

Kirjallisuuden tutkiminen tuo katsauksen olemassa olevaan tietoon ja teorioihin aiheesta. Se takaa myös sen, että pro gradullasi on vahva tieteellinen perusta.

Asianmukaisesti tehtynä kirjallisuuskatsaus ei ole pelkkä listaus tai tiivistelmä olemassa olevasta tiedosta. Tavoitteenasi on sen sijaan pohtia kriittisesti tärkeimpiä ideoita ja informaatiota, joita olet löytänyt osana teoreettista viitekehystäsi.

Mikä ero on kirjallisuuskatsauksen ja teoreettisen viitekehyksen välillä?

Kirjallisuuskatsaus toimii todellisena kulmakivenä tutkitun ongelman analysoimiseen. Opinnäytetyösi rakenteesta riippuen sitä voidaan myös käyttää pohjana kattavan teoreettisen viitekehyksen kehittämiseen.

Esimerkki teoreettinen viitekehys

Ongelman alustava tutkiminen

Kun sinulla on yleiskuva tutkimusongelmasta ja tutkimuskysymyksistä, joita haluaisit käsitellä opinnäytetyössäsi, ensimmäinen askel on usein kirjallisuuden läpikäyminen. Tämä on arvokas tapa orientoitua alan sisällä ja hioa tarkemmin ongelmaa, jota tulet tutkimaan.

Kirjallisuuskatsauksen myötä saamasi syvempi ymmärrys olemassa olevasta tiedosta ja teorioista auttaa sinua luomaan vahvan tieteellisen lähtökohdan koko tutkimuksellesi.

Sen jälkeen kun olet hahmottanut selkeän tutkimusongelman ja tutkimuskysymyksen(t), seuraava askel on sukeltaa syvemmälle aiheeseen ja olennaiseen kirjallisuuteen. Tämä voi olla todellinen haaste ottaen huomioon saatavilla olevan kirjallisuuden määrän sekä aikarajan, joka sinulla saattaa olla tutkielman kirjoittamiseen. Siksi on tärkeää käydä käsiksi prosessiin mahdollisimman tehokkaalla ja systemaattisella tavalla.

Kirjallisuus tiekartta

Meidän nelivaiheisen tiekartan seuraaminen auttaa sinua tekemään kirjallisuuskatsauksen tehokkaasti.

  1. Valmistele
  2. Kerää kirjallisuus
  3. Arvioi ja valitse kirjallisuus
  4. Käsittele kirjallisuus

1. Valmistele

Tämä ensimmäinen askel sisältää itsesi orientoitumisen aiheeseen, jotta voit saada tutkimuksen alueesta maailmanlaajuisemman kuvan. Tähän sisältyy myös listan tekeminen avainsanoista, joka toimii seuraavan askeleen perustana.

  • Lue viimeisin julkaisu aiheestasi. Valitse joku alasi johtavan tekijän julkaisu, jossa käsitellään kaikkia (tai niin montaa kuin on mahdollista) aiheeseesi liittyvää näkökulmaa. Tämä antaa sinulle hyvän yleiskatsauksen tutkimusalaan. Kysy ohjaajaltasi kysymyksiä, mikäli niitä nousee.
  • Lukiessasi kirjoita ylös ne käsitteet, jotka vaikuttavat kaikkein keskeisimmiltä.
  • Tunnista myös tärkeimmät käsitteet (alkuperäisestä tutkimusongelmasta ja tutkimuskysymyksestä (-istä).
  • Luo lista kaikista näistä käsitteistä. Nämä ovat avainsanojasi. Jos tutkit esimerkiksi non-verbaalia kommunikaatiota, seuraavat käsitteet saattavat olla listallasi:
    1. Nonverbaali kommunikaatio
    2. Nonverbaalit ilmaisut
    3. Nonverbaalit eleet
    4. Kehonkieli
    5. Mimiikka

2. Kerää kirjallisuus

Tämä valmisteleva työ tekee nyt tietynlaisen kirjallisuuden ja muiden lähteiden etsimisen paljon helpommaksi. Tämä haku alkaa usein verkosta. Oikeiden avainsanojen käyttäminen on erittäin tärkeää, minkä vuoksi tämän tiekartan ensimmäinen askel on listan kokoaminen.

Etsi niitä avainsanoja myös englanninkielellä samoin kuin millä tahansa muulla kielellä, jota pystyt lukemaan. Synonyymien sekä eri avainsanayhdistelmien käyttäminen on usein myös hyödyllistä.

On olemassa erilaisia tietokantoja, joihin sinun kannattaa tutustua:

  • Oppilaitoksesi tai yliopistosi kirjaston verkkokatalogi. Useimmilla akateemisilla kirjastoilla on suuret varastot fyysisiä lähteitä, mukaan lukien kirjoja, artikkeleita, akateemisia ja lehtiä.
    Siitä huolimatta useimmat kirjastot ovat laajentaneet heidän tarjontaa eksponentiaalisesti tilaamalla lisäksi elektronisia lähteitä, mukaan lukien lehtiä ja akateemisia tietokantoja (katso alta). Näinä päivinä useimmat instituutiot sallivat myös opiskelijoille VPN-yhteyden, jonka ansioista opiskelijoilla on pääsy verkkokirjastoon kotoa käsin.
  • Google Scholar.www.scholar.google.com vie sinut Googlen akateemisen kirjallisuuden hakukoneeseen. Mikäli artikkeli, josta olisit kiinnostunut, ei ole saatavilla ilmaiseksi, kokeile olisiko sinulla pääsy siihen sen sijaan instituutiosi kirjaston kautta.
  • Maakohtaiset tietokannat. Joitakin tietokantoja ylläpidetään kansallisella tasolla. Esimerkiksi PiCarta-tietokantaan on pääsy lähes kaikkien Hollannin instituutioiden kirjastojen kautta. Se sisältää kaikki Alankomaissa saatavilla olevat julkaisut mukaan lukien kirjat ja lehdet, joita ei ole saatavilla omassa kirjastossasi.
  • Monitieteelliset tietokannat. Tietokannat kuten JSTOR ja EBSCO ovat digitaalisia kirjastoja, jotka pitävät sisällään akateemisia julkaisuja, kirjoja ja ensisijaisia lähteitä laajasta valikoimasta aiheita. Useimpien instituutioiden kirjastot hankkivat pääsyn useimpiin.
  • Aiheisiin keskittyvät tietokannat. Useat tietokannat ovat keskittyneet tiettyyn tutkimusalaan (tai ryhmiin toisiin liittyviä tutkimusaloja). Esimerkiksi AGRIS-tietokanta, joka kattaa laajan kirjon maatalouteen ja ympäristöön liittyviä aiheita.

Kun olet löytänyt hyödyllisen lähteen, tarkista sen lähdeluettelo muiden mahdollisesti hyödyllisten lähteiden varalta (jota kutsutaan “lumipallo” –tutkimusmenetelmäksi). Nouseeko saman kirjoittajan nimi ylös kerta toisensa jälkeen? Tämä yleensä tarkoittaa sitä, että tämä henkilö on tehnyt paljon tutkimusta aiheesta. Hänen verkkosivuihin tutustuminen tai haun tekeminen suoraan hänen nimellään (verkko) katalogeissa voi tuoda sinulle lisää tuloksia.

3. Arvioi ja valitse kirjallisuus

Todennäköisesti löydät ylivoimaiselta tuntuvan määrän kirjallisuutta. Koska sinulla on rajattu määrä aikaa, on tärkeää että keskityt kaikkein tärkeimpiin lähteisiin. Ehdottaisimme luokittelemaan löytämäsi kirjallisuuden ensin sen relevanssin mukaan, ja sitten tieteellisen laadun kannalta.

Relevanssi
Relevantti julkaisu on sellainen, joka sopii aiheeseesi tai ongelmaan todella hyvin. Määrittääksesi kirjan tai artikkelin relevanssin ilman, että sinun tarvitsee lukea sitä kokonaan, aloita ainoastaan johdannosta ja yhteenvedosta. Tämä tarjoaa sinulle usein riittävän määrän tietoa, jonka perusteella voit arvioida onko julkaisu työsi kannalta oleellinen.

Laatu
Monet tekijät määrittävät julkaisun laadun. Yleisenä ohjeena yritä käyttää ainoastaan sellaisia artikkeleita, jotka on julkaistu johtavissa akateemisissa julkaisuissa. Journal Quality Listin kaltaiset listaukset auttavat sinua määrittämään mitä nämä julkaisut ovat.

Niihin osaa ottavien kirjoittajien asiantuntijuuden arviointi voi olla myös hyödyllistä. Asiantuntevat kirjoittajat linkittyvät usein akateemiseen instituutioon, he ovat julkaisseet laajasti ja muut viittaavat heihin.

Pidä mielessä, että verkkosivuilla oleva informaatio ei ole usein luotettavaa. Poikkeuksena siihen ovat sellaiset verkkosivut, jotka ovat tiedeyhteisön, hallituksen tai hallitustenvälisten instituutioiden ylläpitämiä. On myös tärkeää käyttää kaikkein tuoreinta mahdollista kirjallisuutta; mikäli et tee niin, riskinäsi on rakentaa työsi vanhentuneen tiedon pohjalle.

4. Kirjallisuuden käsittely

Kun olet käynyt läpi kirjallisuuden, johon tulet keskittymään, seuraava askel on löytämäsi tiedon käsittely (esimerkiksi ongelma-analyysin tai teoreettisen viitekehyksen kautta). On tietenkin tärkeää aloittaa käymällä läpi huolellisesti valitut julkaisut. Kysy itseltäsi seuraavia kysymyksiä samalla kun teet niin:

  • Mitä ongelmaa tutkitaan ja miten tämä tutkimus käsittelee sitä?
  • Mitkä ovat avainkäsitteet ja miten ne on määritelty?
  • Mitä teorioita ja malleja kirjoittaja käyttää?
  • Mitkä ovat tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset?
  • Miten tämä julkaisu vertautuu muihin tällä alalla?
  • Miten voin soveltaa tätä tutkimusta omassa tutkimuksessani?

Analysoimalla kaikkia lähteitäsi tällä tavoin saat selkeän kuvan tutkimusalastasi ja siitä, miten oma tutkimuksesi sopii siihen. Voit siten käsitellä kirjallisuutta kriittisesti sekä perustellusti.

Se, miten esität kirjallisuuskatsauksen tulokset vaihtelee opinto-ohjelmasta riippuen. Laitoksesi pitäisi tarjota sinulle olennainen ohjeistus. Jos esimerkiksi käytät kirjallisuuskatsausta teoreettisen viitekehyksesi valmisteluun, painotus olisi käsitteiden määrittelyssä ja teorioiden sekä mallien analysoinnissa.

Miten sinun tulisi viitata lähteisiisi?

Kirjallisuuskatsauksesi viittausten tulee olla todella täsmällisiä. Useat koulut ja yliopistot käyttävät American Psychological Associationin (APA) viittaustyyliä. Käytä ilmaista Scribbr APA Generatoria, joka auttaa sinua luomaan viittaukset sekä nopeasti että oikein.

Mikäli et viittaa lähteisiisi asianmukaisesti, käyttämääsi tietoa pidetään plagiointina. Plagiointi on vakava petos, jolla on raskaita jälkiseurauksia. Onko sinulla epäselvyyksiä tai tarvitsetko apua? Käytä Plagioinnin tarkistusta – parempi katsoa kuin katua.

Oliko tämä artikkeli sinusta hyödyllinen?

Ei kommentteja

Kommentoi nyt